Näin tänään videon, jossa ihmisillä testattiin "uutta maitotuotetta". Ihmiset uskoivat tuotteen olevan maitoa lehmästä, mutta pian heille paljastui, että maito oli peräisin koiran nänneistä. Joka ikinen heistä pöyristyi ja loukkaantui. Agressiivisimmat saattoivat heittää koko astian lattialle ja kiroilla poistuessaan. Kuinka joku voi juottaa minulle koiran maitoa? Kertomatta ensin, mitä se on? Kuinka joku voi tehdä minun kustannuksellani tällaista pilaa? Eihän koiran maitoa kuulu juoda.
Minua ihmisten reaktiot huvittivat. Olen itse vegaani, enkä siis käytä maitotuotteita ollenkaan. Minulle maito ei koskaan ole ollut itsestäänselvä jokaihmisen tuote, kuten se useimmille on, sillä kärsin n. 14 -vuotiaaseen asti voimakkaasta maitoproteiiniallergiasta. En koskaan ole nauttinut maidosta, enkä pitänyt sitä erityisen tärkeänä. Olenhan pärjännyt niin pitkään ilmankin.
Olen siis aina tiennyt, ettei maito ole millään tavalla ihmiselle välttämätön tuote. Mikä meille tekee siitä välttämätöntä, on mainonta ja kannustus jo päiväkodista lähtien, joka opettaa juomaan maitoa. Sillä se vahvistaa luita, se on terveellistä.
Sana "maito" on ihmiselle ilmiselvä termi, joka kuvaa lehmän utareista tulevaa maitoa. Nimenomaan lehmän. Ainoa oikea, ihmisen ravinnoksi kelpaava maito tulee lehmän utareista. Lehmän maito. Lehmät ruokkivat vasikkansa tällä samalla maidolla. Hevoset ruokkivat maidollaan varsansa, hiiret poikasensa. Koirat ruokkivat pentunsa omalla maidollaan - aivan samalla tavalla, kuin lehmät vasikkansa. Miksi lehmän maito kuuluu ihmiselle? Mikä oikeus ihmisen on saada juoda lehmän maitoa?
Miksi on iljettävää ja väärin juoda jonkin toisen eläimen, kuin lehmän, maitoa?
Koska ihminen on päättänyt, että lehmän maidon juonti on hyväksyttävää. Se ei perustu terveyteen, ei siihen, että koiran maito oikeasti olisi jotenkin ällöttävämpää, kuin lehmän. Ihminen on jo vuosisatoja sitten päättänyt, että nyt juodaan lehmän maitoa.
Muodostamme itse yhteiskunnassamme käsitykset siitä, mikä on "normaalia" ja mikä ei ole. Jo käsite "normaali" itsessään on meidän itsemme määrittelemä. On "normaalia", että pojat pukeutuvat siniseen ja tytöt punaiseen. On "normaalia", että miehet menevät naimisiin naisten kanssa ja on "normaalia", että ihmiset juovat lehmän maitoa, eivätkä esimerkiksi sitä koiran maitoa.
Mitä jos olisimme jo alusta lähtien eläneet yhteiskunnassa, jossa pojilla olisi pienestä lähtien ollut mekot päällään, ja tytöt käyttäisivät aina kravatteja juhlissa? Mitä jos yhteiskunnassamme olisi aina kasvatettu koiria elintarvike -tarkoitukseen, ja pidetty lehmiä kotieläiminä? Jos osaisimme kuvitella tällaisen maailman, tajuaisimme, että kyse on loppujen lopuksi vain eri kankaan palasista, eri muotoisina - ja samasta maidosta, eri näköisestä eläimestä.
Lehmä on aivan yhtä arvokas kotieläin, kuin koirakin. Koiran maito on aivan samaa tavaraa, kuin lehmänkin maito. Samaa tavaraa, eri näköisessä paketissa.
Me itseasiassa elämme valheessa, jonka olemme itsellemme luoneet. Isossa, likaisessa valheessa, johon sisältyy hymyilevät hampurilaisravintoloiden pellet ja niiden taakse kätkeytyvä kärsimys ja ilmaston ongelmat lihantuotannossa. Mainoslauseet ruuista, joiden opetetaan olevan meille välttämättömiä ja terveellisiä, joita ilman emme pärjäisi. Joita kuuluu syödä, koska kaikki nyt vaan tekevät niin. Koska loppujen lopuksi kyse on vain yhdestä isosta bisneksestä - kun valtavirta toimii samalla tavalla, tuotetaan enemmän rahaa. Tuotetaan enemmän lihaa. Tuotetaan enemmän maitoa. Käteen jää rahaa, jolla tuottaa lisää lihaa. Lisää maitoa. Siihen asti kuin niiden menekki on jatkuvaa, kierre jatkuu. Ja jatkuu, ja jatkuu. Siihen pisteeseen, kun tajuamme olevamme liian myöhässä lopettamaan sitä.
On rohkeaa uskaltaa kääntyä tätä bisnestä vastaan ja kyseinalaistaa maailmaa, jossa meidät on opetettu elämään tietyllä tavalla. Se ei ole helppo ratkaisu, eikä eläminen sen kanssa tule aina olemaan helppoa. Siihen pystyy epäitsekäs ihminen, joka on valmis asettamaan omat tarpeensa toiseksi sen ehdolla, että maapallomme tulee jatkossa voimaan hyvin. Myyden omaa mukavuuttaan maailman hyvinvoinnille - ilman varmuutta siitä, että se edes tulee koskaan riittämään.
On rohkeaa pystyä myöntämään itselleen, että tosiasiassa "terveellinen" lehmän maito ja "oksettava" koiran maito ovat aivan sama asia - joka tapauksessa ravitsemme itseämme jonkin toisen nisäkäslajin maidolla, kuin omallamme - ja yksikään muu nisäkäslaji kuin ihminen ei näin tee.
Onko se normaalia?
